Koulun alku nostaa tunteita pintaan

“Kouluun palaaminen kesäloman jälkeen tuntuu kivalta. Varsinkin kun pääsee aloittamaan musiikkiluokan. Se myös vähän jännittää. Koulu on paikka, missä on turvallista ja semmoinen olo, että oikeasti pidetään huolta. Opettajat ja vanhemmat voivat auttaa lapsia koulunkäynnissä sillä tavalla, että tukevat, kannustavat, auttavat ja rohkaisevat. Mun mielestä aikuisten pitää antaa lapsille rauhassa aikaa tehdä asioita ja oppia. Ekoina kouluviikkoina oppitunnit on hyvä aloittaa rauhassa ja niin, et ope on hyvällä mielellä! Kivaa koulunalkua kaikille!”
– Viivi 9 vuotta

Varsinaissuomalaisista lapsista osa käynnisti koulutiensä viime viikolla ja lopuilla se on edessä huomenna. Koulun alkuun liittyy monenlaisia tunteita: innostusta, malttamattomuutta, jännitystä, kuten 9-vuotiaan Viivin ajatuksista voi huomata. Tunteiden kirjo on luonnollista, sillä koulu on valtava osa lapsen tai nuoren elämää ja koulussa näkyvät – piiloisesti tai konkreettisesti – lapsen elämän kaikki säikeet. Viivi toivoo opettajilta tukea, kannustusta, apua ja rohkaisua. On hyvä muistaa, että koulu on moninaisen oppimisen paikka, jossa oppiminen ei rajoitu ainoastaan kouluaineisiin. 2000-luvun edetessä on yhä enenevissä määrin painotettu, että koulussa opitaan myös sosiaalisia, vuorovaikutuksellisia ja tunnetaitoja.

Tunnetaidot

Tutkimuksissa vallitsee melko yksimielinen käsitys siitä, että kasvatuksella voidaan opettaa tunnetaitoja. Aihe on erittäin ajankohtainen, sillä vuonna 2016 voimaan astunut opetusohjelma edellyttää tunnetaitojen opetusta esi- ja perusopetuksessa. Yksi tunnetaitojen opetuksen malli on ollut vuonna 2003 Suomeen tuotu Askeleita-opetusohjelma, joka perustuu yhdysvaltalaiseen ennaltaehkäisevään Second step -ohjelmaan. Se on suunnattu 4 – 12 -vuotiaille lapsille ja ohjelman tarkoituksena on harjaannuttaa lasten sosiaalisia ja tunne-elämän taitoja.

Tunnetaitoja tutkinut ja aiheesta väitellyt Mikaelin koulun erityisopettaja Jaana Hintikka totesi Turun Sanomien haastattelussa 13.8.2017, että monilla lapsilla on paha olo, eivätkä he osaa ilmaista tai kanavoida omia tunteitaan, jolloin ne purkautuvat usein väkivaltana. Hän totesi myös, että “Mitä aikaisemmin ongelmiin puututaan ja tarjotaan riittävät tukitoimet, sen parempi”. Lapsena opitut sosiaaliset taidot ja tunnetaidot kantavat aikuisuuteen, mikä voi estää ongelmien eskaloitumista. Parhaimmillaan se edistää lasten hyvinvointia ja kantaa hedelmää pitkälle tulevaisuuteenkin.

Rauhallisin mielin

Kuten Viivikin totesi, koulu on hyvä aloittaa rauhallisesti ja hyvällä mielellä. Koulujen alussa on hyvä hetki myös rauhoittua hetkeksi pohtimaan, millaisia taitoja lapsille on tärkeää opettaa. Tämä koskee niin koulua kuin kotia, sillä tunnetaitoja tarvitaan kaikissa ihmissuhteissa, myös lapsen ja vanhemman välillä. Tunnetaitoihin ja sosiaalisiin taitoihin panostaminen voi näkyä arjessa merkittävänä muutoksena, sillä henkisesti hyvinvoivat ja sosiaalisesti tasapainoiset ryhmät ovat vähemmän kuormittavia työskentely-ympäristöjä sekä lapsille että aikuisille. Näin luodaan myös koulusta turvallinen kasvuympäristö, sellainen, johon Viivikin viittasi.

Lue myös Linkin koordinaattorin, Marianne Ylisen blogi-kirjoitus tunnetaidoista.

 

Nea Lehto ja Anna Rantasuo
Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

Julkaistu: 14.08.2017