Aluevaalikeskustelu: Lapset ja nuoret Varsinais-Suomen hyvinvointialueen strategiaan

Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry järjesti yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa 5.1.2022 pyöreän pöydän aluevaalikeskustelun. Keskustelun teemana oli "Lapset ja nuoret Varsinais-Suomen hyvinvointialueen strategiaan". Keskusteluun osallistuivat:

  • Li Andersson, Vasemmistoliitto
  • Petteri Orpo, Kokoomus
  • Julia Koskinen, Keskusta
  • Sofia Virta, Vihreät
  • Aki Lindén, SDP
  • Mikael Miikkola, Perussuomalaiset
  • Ville Auvinen, KD
  • Regina Koskinen, RKP
  • Sirpa Kuronen, palvelualuejohtaja Turun kaupunki
  • Mikko Hulkkonen, hyvinvointijohtaja Rusko

Keskustelun veti VSLJ:n toiminnanjohtaja Miia Hänninen ja tilaisuudessa kuultiin MLL:n johtavan asiantuntijan Esa Iivosen alustus.

Eriarvoistumisen, eriytymisen ja tehottomuuden haasteet

Miia Hänninen nosti keskustelun alussa esiin kolme teemaa: eriarvoistuminen, eriytyminen ja tehottomuus. Eriarvoistuminen on tutkitusti lisääntynyt. Suomessa esimerkiksi varakkaiden vanhempien lapsilla on jopa 30% pienempi mahdollisuus kuolla syöpään kuin pienituloisten vanhempien lapsilla. Eriytyminen taas on Turussa tutkitusti suurinta koko Suomessa niin etnisesti kuin tulotason mukaisesti.

Tehottomuudella viitataan makrotason panos-tuotto-suhteeseen. Joka päivä lastensuojelussa tehdään hienoa työtä. Lastensuojeluun käytetään kuitenkin kaksi kertaa niin paljon rahaa kuin kaikkien sairaanhoitopiirien lääkekustannuksiin, ja esimerkiksi syöpähoitojen kokonaiskustannukset ovat n. 930milj.€ kun taas lastensuojelun n. 1200milj.€. Eriarvoistuminen, eriytyminen ja tehottomuus koskettavat aina eniten lapsia.

Keskustelussa todettiin, että esitellyt kolme teemaa kertovat siitä, että lapsen oikeudet eivät täysimääräisesti toteudu Suomessa. Huoli lapsista ja nuorista on ollut suuri jo ennen pandemiaa. Esa Iivonen mainitsi alustuksessaan, että kukaan ei vastusta lasten oikeuksia ja asian edistäminen on yhteisesti jaettu asia. Oikeudet eivät kuitenkaan tule huomioiduksi itsestään. Lapsuuden ja nuoruuden ainutlaatuinen merkitys ihmisen elämänkulussa on huomioitava hyvinvointialueella. Lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteet ovat: syrjimättömyys, lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus kehittymiseen ja lapsen oikeus tulla kuulluksi. Nämä tulisi kirjata myös hyvinvointialueen strategiaan.

Lapsiystävällisen hyvinvointialueen rakentaminen

Jotta lasten oikeudet toteutuisivat, tulisi lasten edun selvittämisen välineenä käyttää lapsivaikutusten arviointia. Iivonen nosti esiin, että lapsivaikutusten arviointi tulisi ulottaa myös talousarviopäätöksiin eli toteuttaa lapsibudjetointia. Keskustelua käytiin myös perhekeskuksista.

Perhekeskuksella tarkoitetaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä edistävää monialaista palveluverkostoa. Perhekeskuksessa yhteensovitetaan hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien palvelut ja toiminta. Jotta toiminta olisi ihmislähtöistä, on ajatuksena myös hyvinvointialueen rakenteen jakautuminen elämänkaarimallin mukaisesti lapsiin ja nuoriin, työikäisiin ja ikääntyneisiin. Mallin mukainen rakenne kokoaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut ja toiminnan yhteen ja sen avulla tuetaan myös hyvinvointialueen ja kunnille jäävien palveluiden yhdyspintoja.

Keskustelun osallistujat olivat sekä perhekeskusten että lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsibudjetoinnin puolella. Esiin nostettiin kuitenkin se, että strategian laatiminen on yksinkertaisempaa kuin sen toimeenpano käytännössä. Lasten ja nuorten palvelujen kokonaisuus on monimuotoinen ja kompleksinen siksi, että se kytkeytyy niin moneen palvelualaan. Yhteistä tahtotilaa kuitenkin löytyy. Koska varhaiskasvatus ja opetus jäävät uudistuksessa kuntiin, nostettiin myös hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyörakenteet keskeisiksi. Myös kolmannen sektorin mukanaoloa ja asiantuntijuutta pidettiin tärkeänä.

Varsinais-Suomessa ollaan hyvinvointialueen valmistelussa jäljessä, mutta kaikki keskusteluun osallistuneet jakoivat näkemyksen siitä, että Varsinais-Suomesta tulisi tehdä kaikkein lapsiystävällisin hyvinvointialue.

Mukana keskustelussa oli myös Turun Sanomien toimittaja Riitta Alakoski. Lue tästä juttu tilaisuudesta TS:n sivuilta. 

Aluevaalikeskustelun tallenne on katsottavissa 20.1.2022 saakka.